Co-operation and Integration in Wood Energy Production

The aim of the study was to investigate the effects of co-operation and integration in large-scale wood energy production. The total procurement cost and yield of forest chips (small-sized trees and logging residues) delivered to the consumption plant were calculated for three harvesting strategies. In Alternative 1 individual stands were harvested. In Alternative 2 the harvesting of small-sized trees and logging residues was integrated within forest holdings. Alternative 3 included both co-operation between neighbouring forest holdings and the integration of harvesting. In integrated harvesting, small trees and logging residues were jointly chipped at intermediate storages. The study material consisted of forest management planning information and forest maps, in digital form, for privately owned areas totaling 15000 ha, of which 3720 ha was forest. GIS data and costs models were used in constructing a production model for a power plant consuming 100000 m3 of forest chips per year. Integration raised the harvestable small energy wood yield by 30.5% (Alternative 2) and 31.5% (Alternative 3). The corresponding values for all forest chips were 12.9% and 13.3%. The average cost of forest chips was 3.4% lower in Alternative 2 and 4.9% lower in Alternative 3 than in individual stand harvesting. The cost effects on the total production cost of small tree chips were greater than on the production cost of logging residues. Co-operation and integration broaden the raw-material base for wood energy and make the supply more even

Askelia yrittäjyyden polulla

Jyväskylän ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikössä toteutetussa WEntre-projektissa on kehitetty yrittäjyyttä edistäviä oppimisympäristöjä sekä yrittäjyyspolku yrittäjyyspainotteisen opinto-suunnitelman toteuttamiseen. Opiskelijoilla on projektin aikana ollut mahdollisuus perehtyä yrittäjyyteen ja kasvattaa omaa yritysideaansa. Myös opettajat ovat voineet kehittää yrittäjyysosaamistaan. Projektin tavoitteena on ollut vahvistaa opiskelijoiden hyvinvointipalveluiden kehittämis- ja yrittäjyysosaamista sekä kehittää heidän ammatti­osaamistaan hyvinvointialan yritysten toimijoina, kehittäjinä ja yrittäjinä. Kaikki sosiaali- ja terveysalan opiskelijat opiskelevat yrittäjyyttä ja tutustuvat tehtävien avulla yritysmäiseen toimintamalliin. WEntre-projektissa yrittäjyyttä on opiskellut yrittäjyyspolulla yhteensä 35 opiskelijaa, joista kolmella on työstettävänä selkeä liikeidea. WEntre-projekti on Euroopan Unionin ja Länsi-Suomen lääninhallituksen osarahoittama

Pienet hakkuukoneet ja korjuri rämemännikön talvikorjuussa

TutkimusartikkeliTutkimuksessa vertailtiin pienten hakkuukoneiden ja korjurin työn tuottavuutta, korjuujälkeä ja työmenetelmiä rämemännikön ensiharvennuksessa. Hakkuukoneilla tutkittiin kahta menetelmävaihtoehtoa. Ensimmäisessä metsäkuljetusurat sijoitettiin ojien päälle ja ojalinjojen keskiväliin. Metsäkuljetusuraväli oli 20 metriä. Hakkuukone työskenteli metsäkuljetusurilla ja tarvittaessa niiltä poikkeavilla pistourilla. Toisessa vaihtoehdossa metsäkuljetusurat sijoitettiin ainoastaan ojien päälle. Metsäkuljetusuraväliksi tuli tällöin 40 metriä. Metsäkuljetusurien väliin sijoitettiin kaksi hakkuu-uraa. Hakkuukone työskenteli metsäkuljetusurilla ja hakkuu-urilla. Korjurilla ajouraväli oli 20 metriä. §§ Työn tuottavuus hakkuukoneilla oli keskimäärin 8,6–12,5 ja korjurilla 5,0 m3 tehotunnissa. Hakkuukoneilla työn tuottavuus käytettäessä 20 metrin ajouraväliä oli 9 % korkeampi kuin hakkuu-uramenetelmällä. Hakkuukoneilla vauriopuiden osuus jäävän puuston runkoluvusta oli 20 metrin uravälillä 2,7 % ja hakkuu-uramenetelmällä 5,9 %. Hakkuu-uramenetelmällä vauriopuiden osuus lähellä kapeita hakkuu-uria, joilla vain hakkuukone kulkee, oli 10,0 %. Luvut sisältävät myös metsäkuljetuksen vauriot. Korjurilla vaurioitui 2,2 % jäävästä puustosta. Jäävän puuston määrä vastasi kaikilla tutkituilla vaihtoehdoilla ohjeita. Hakkuu-uramenetelmällä jäävä puusto jakautui tasaisemmin kuin 20 metrin uravälillä. §§ Korjuukustannukset ja korjuujäljen seurauskustannukset sisältävää korjuun kokonaistaloutta verrattiin tutkituilla hakkuukone-kuormatraktoriketjun ajouravaihtoehdoilla. Korjuujäljen kustannukset laskettiin kiertoajalle. Nyt todetun korjuujäljen oletettiin toteutuvan myös 15 vuoden kuluttua tehtävässä toisessa harvennuksessa. Käytettäessä 20 metrin uraväliä korjuukustannukset olivat 3 685 mk/ha. Puustovaurioiden ja ajourien nykyarvo 3 %:n korolla oli 278 mk/ha. Hakkuu-uramenetelmällä korjuukustannukset olivat 3 855 mk/ha ja korjuujäljen kustannukset vastaavasti 196 mk/ha. Hakkuu-uramenetelmän käyttö on perusteltua laadultaan epätasaisissa männiköissä

Korjuuvaihtoehtojen kannattavuus metsänomistajalle nuoren metsän harvennuksessa hankintakaupalla

TutkimusartikkeliTutkimuksessa verrattiin energiapuuharvennuksen ja ainespuuharvennuksen kannattavuutta metsänomistajan näkökulmasta nuoren metsän harvennuksessa. Tutkimuskohteina oli 16 eteläsuomalaista nuoren metsän hoidon kemera-ehdot täyttävää metsikköä. Vertailtavina olivat ainespuun korjuu, energiapuun korjuu kokopuuna sekä aines- ja energiapuun integroitu korjuu, joissa toimintaan saatiin kemera-tuet. Ainespuun korjuussa kannattavuus laskettiin myös vaihtoehdolle, jossa pinta-alatukea ei myönnettäisi. Tarkastelussa kauppatapana oli hankintakauppa, jossa ainespuukorjuun hankintatulo realisoitui tienvarressa ja energiapuukorjuun lämpölaitoksella. Metsänomistaja vastasi korjuukustannuksista, jotka tarkastelussa olivat laskennallisia. Energiapuuvaihtoehdossa kannattavuustarkastelu tehtiin myös yrityksen näkökulmasta. Tällöin metsänomistajan oletettiin saavan energiapuusta korvauksen. §§ Energiapuun talteenotto kokopuuna oli metsänomistajalle kannattavin vaihtoehto konehakkuussa 15 metsikössä ja moottorisahahakkuussa 14 metsikössä, kun hakkeesta saatiin käyttöpaikalle toimitettuna 11 e/MWh. Ainespuun korjuu ilman tukia oli metsänomistajalle epäedullisin vaihtoehto konehakkuussa 11 metsikössä ja moottorisahahakkuussa 15 metsikössä. Integroitua korjuuta ei pääsääntöisesti kannata tehdä, koska energiapuuositteen talteenotto ainespuuhakkuun yhteydessä on kallista. Suurin hinta, jonka energiapuun hankintaa tekevä yritys olisi voinut tutkimusmetsiköissä energiapuusta maksaa, jotta sen toiminta olisi vielä kannattavaa, oli 2,7–10,2 e/m3. §§ Korjuuoloiltaan ainespuun korjuuseen kannattamattomissa kohteissa tuet voivat mahdollistaa taloudellisesti kannattavan energiapuun talteenoton. Kemera-ehdot täyttyvät kuitenkin usein myös hyvin ainespuun korjuuseenkin soveltuvissa kohteissa. Tällöin tuet saattavat kannustaa korjaamaan ainespuuta energiakäyttöön

Jäävän puuston ja poistuman tekninen laatu ensiharvennusmänniköissä

TutkimusartikkeliTutkimuksessa selvitettiin ensiharvennusmänniköiden runkojen ulkoista (teknistä) laatua ja siihen vaikuttavia tekijöitä Hämeen-Uudenmaan, Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan alueilla. Aineisto kerättiin 66 leimikolta, joista jokaiselta mitattiin yksi 200 m2:n koeala. Koealan keskelle leimattiin ajoura ja uran ulkopuolelle tehtiin laatuharvennusperiaatteen mukainen mallileimaus. Kaikista ainespuun mittaisista männyistä mitattiin tärkeimmät puutunnukset ja määritettiin rungon ulkoinen laatu, laatuluokka sekä terveydentila. §§ Koepuita oli 2 474 kpl ja yli puolet niistä oli ulkoisesti virheettömiä. Yleisimpiä vikoja olivat oksaisuus, poikaoksaisuus, mutkaisuus sekä näiden yhdistelmät. Vikaisten puiden suhteellista osuutta kuvaavassa sekamallissa merkitseviä päävaikutuksia olivat metsäkeskus ja puuluokka. Keskimääräistä laatuluokkaa kuvaavassa sekamallissa päävaikutukset olivat metsäkeskus, metsä- tai turvekangastyyppi, syntytapa ja puuluokka. Malleissa todettiin merkitseviksi myös metsäkeskuksen ja syntytavan, metsäkeskuksen ja puuluokan sekä metsä- tai turvekangastyypin ja syntytavan yhdysvaikutukset. Mallileimauksessa kasvatettaviksi jätetyistä puista 89 % oli tukkipuiksi kasvatuskelpoisia. Poistettavista puista 80 % sisälsi vähimmäislaatuvaatimukset täyttäneen tukkiaihion. §§ Ajouran takia menetettävien kasvatuskelpoisten puiden määrä oli aineistossa keskimäärin 135 kpl/ha, ja laadultaan parhaissa leimikoissa jopa 250–300 kpl/ha. Ajouran avaaminen pienensi tukkiaihiollisten jäävien puiden kokonaismäärää noin 14 prosentilla verrattuna tilanteeseen, jossa mallileimausta sovellettiin koko koealalle eikä koealalla ollut ajouraa. Virheettömien puiden osuuksiin tai puiden laatuluokkajakaumiin ajoura ei juuri vaikuttanut. §§ Erityisesti turvekankailla ajouran sijoittamisella on suuri vaikutus jäävän puuston laatuun. Ojan penkalle sijoitettavan ajouran vuoksi poistetaan metsikön ulkoiselta laadultaan huonoimmat mutta suurikokoisimmat puut, joiden kasvuun ojitus on eniten vaikuttanut. Vaihtoehtoisesti ajoura voidaan sijoittaa kohtisuoraan ojaa vastaan, jolloin poistetaan tasaisemmin kaikkien kokoluokkien puita. Harvennuksille suunniteltuja pieniä hakkuukoneita käytettäessä varsinaiset ajourat voidaan turvekankailla myös jättää kokonaan tekemättä

Karsitun energiapuun korjuuvaihtoehdot ja kustannustekijät

Raportin taitto: Maija HeinoRaportissa selvitettiin karsitun energiapuun eli rangan korjuuvaihtoehtoja ja kustannustekijöitä. Raportti koostuu osatutkimuksista, joista yhdessä verrattiin rangan ja kokopuun korjuun tuottavuutta, kustannuksia ja korjuujälkeä otettaessa energiapuuta talteen erilliskorjuuna joukkokäsittelyä hyödyntävillä hakkuulaitteilla. Rangan hakkuuta ainespuun hakkuun yhteydessä tutkittiin toisessa osatutkimuksessa. Kolmas osatutkimus selvitti rangan saatavuutta ja käyttöpaikkahintaa erilaisilla rajoitteilla eri osissa maata. Myös rangan hakkuukonemittausta tutkittiin joukkokäsittelyä hyödyntävässä hakkuussa.Erilliskorjuussa rangan hakkuun tuottavuus oli 10 40 % matalampi kuin kokopuun hakkuussa. Rangan metsäkuljetuksen tuottavuus oli 10 20 % korkeampi kuin kokopuulla. Korjuukustannukset tutkituissa leimikoissa olivat 29,3 /m3 rangalla ja 23,8 /m3 kokopuulla. Kustannusero johtui suurelta osin hakkuun tuottavuuserosta, joka aiheutui hakkuukertymän pienenemisestä karsittaessa puut.Integroidussa korjuussa ainespuiden latvakappaleiden karsinta energiapuuksi oli tehokasta, sillä tuottavuus oli lähes kolminkertainen verrattuna ainespuukokoa pienempien puiden hakkuuseen. Eroa selittää se, että latvakappaleiden hakkuusta energiapuuksi aiheutui verraten vähän lisätyötä. Ainespuuhakkuun yhteydessä korjattavan karsitun energiapuun korjuukustannukset olivat tutkituissa leimikoissa 32,6 /m3.Alueellisessa tarkastelussa rankana korjuu nosti korjuukustannuksia 17 25 % ja pienensi kertymää kokopuuna korjuuseen verrattuna 42 46 %. Metsäenergiapotentiaali lisääntyy, jos energiapuuta voidaan korjata rankana alueilta, joilla korjuu kokopuuna ei ole mm. ravinnehävikistä aiheutuvan puuston kasvutappioriskin vuoksi mahdollista.Rangan mittaustutkimuksessa selvitettiin puunippujen kehystilavuuteen ja kiintotilavuusprosenttiin perustuvaa mittausta. Sekä kehystilavuuden että kiintotilavuusprosentin mittaukseen liittyi epätarkkuutta, mutta tutkitun menetelmän eräkohtainen tarkkuus oli suhteellisen hyvällä tasolla eräkoon ollessa yli 10 m3. Menetelmän käyttöönotto vaatii kuitenkin lisää tutkimuksia.Rangalla korjuukustannukset ovat korkeammat kuin kokopuulla. Rangan etuja ovat raaka-aineen korkea laatu ja soveltuvuus pienkattiloissa poltettavan hakkeen ja pilkkeen valmistukseen. Rankana korjuu ei aiheuta ravinnetappioita ja korjuu on täten mahdollista myös karuilta kivennäismailta ja turvemailta, mikä kasvattaa hyödynnettävissä olevaa energiapuupotentiaalia. Pienirunkoisilla kohteilla karsinnan aiheuttama kustannusten nousu saattaa kuitenkin olla hyötyjä suurempi. Kuitupuulle sovellettavat pienet vähimmäislatvaläpimitat heikentävät rangan korjuun kannattavuutta integroidussa korjuussa